Työskentele lapsen kanssa
Sanoita ja anna tietoa lapselle hänen omasta elämäntilanteestaan ja mielipiteen selvittämisen kohteena olevan asian eri puolista. Esimerkiksi:
-
- lapsen arki
- asumiseen liittyvät asiat: tarvittaessa palauta mieliin sijaihuollossa asumisen syy.
- läheisuhteet: vanhempien, läheisten ja lemmikkien kuulumiset.
- lastensuojelun työskentelyn syy: miksi työntekijät käyvät perheessä.
- jne
- konkretisoi kertomasi tieto työvälineen avulla: (Vai linkit tekstin sijaan työvälineet videoihin)
- rakentakaa yhdessä esimerkiksi legoista talo, jonne lapsi on muuttamassa ja näytä leluhahmolla, miten lapsi muuttaa, kuka vie hänet ja miten, keitä on vastassa jne.
- näytä Tejping-nukeilla, miten lapsi voi edelleen tavata itselleen tärkeitä läheisiä.
- Ota puheeksi:
- Kun olet hahmottanut lapsen elämää lapselle konkretisoinnin kautta, kysy lapselta toiveita ja ajatuksia eli mielipidettä selvitettävään asiaan tai elämäntilanteeseen.
- Voit käyttää puheeksi ottamisen apuna satukirjoja, Tejping-nukkia, legoja tai muita leluja.
- Mikä ikinä aiheesi on, ole rohkea. Rohkeus välittyy lapselle ja kasvattaa tunnetta, että on lupa puhua.
- Pyydä lasta ilmaisemaan toiveitaan toiveitaan, ajatuksiaan ja huoliaan elämäntilanteeseensa liittyen.
- Mitä terveisiä lapsi haluaa kertoa päätöksiä tekeville aikuisille?
- Työväline auttaa vastaamisessa:
- Pyydä lasta vastaamaan Kyllä/Ei -peukkujen avulla suoriin kysymyksiin. kts video
- Voit konkretisoida kysymääsi asiaa esimerkiksi leluilla tai leikillä.
”Tässä olet sinä (pikkunukke) ja hänen kännykkä soi, sieltä soittaa vanhempasi. Vastaatko hänelle? Miksi et? Oliko kiva puhua videopuhelua?”
- Pyydä lasta lähettämään Viestilinnun avulla viesti asioista päättäville työntekijöille tai muille aikuisille. kts video.
- Esimerkkilauseita lapsen kanssa keskusteluun työskentelyvaiheessa:
- ”Kun sä kerroit näin, niin mulle se tarkoittaa tätä – ymmärsinkö oikein?”
- ”Kun näin sinut viimeksi, kerroit, että sinua oli sattunut, kun vanhempasi oli tönäissyt sinua. Vanhempasi oli ollut vihainen ja kerroit, että se pelotti sinua. Kiitos kun kerroit siitä. Onko sinua sattunut uudelleen? Onko sinua pelottanut uudelleen?”
- Konkretisoi aikaa lapselle tutuilla määreillä:
”Sä olet täällä (esimerkiksi sijaisperheessä) vielä kun on joulu, tai kun tulee kesä.”
”Olet täällä ainakin tämän viikon, eli 5 päivää. Sitten meillä on aikuisten kokous, jossa aikuiset miettivät jatkoa. Kerron sitten sinulle, mitä me aikuiset mietimme.”
- Sanoita arjen jatkumista: ”Voit leikkiä täällä, menet täällä nukkumaan.”
- Pienelle lapselle voit konkretisoida päivien määrää esimerkiksi sormilla tai piirtämällä kuvioita
- ”Nukut täällä yhden yön, sitten näet vanhempasi. Täällä sinusta huolehtii Santtu. Mitä haluaisit leikkiä tänään Santun kanssa? ”
Kerro tulevasta
- Kerro lapselle konkreettisesti mitä tapahtuu tapaamisen jälkeen: esim. ”Sinä menet nyt syömään ja minä lähden autolla toiseen paikkaan / Sinä jatkat nyt leikkimistä ja minä juttelen vielä vanhemman kanssa.”
- Mikäli on kyse päätöksestä, kerro milloin aikuiset juttelevat hänen asioistaan eli milloin on seuraava neuvottelu, jossa asiasta päätetään. Kerro miten lapselle välittyy tieto päätöksestä.
- Jos jäät miettimään lapsen turvallisuutta, sovi lapsen kanssa, mitä lapsi tekee, jos on hätätilanne. Mieti lapsen kanssa, kenelle hänen on helpointa kertoa jos jotain ikävää tapahtuu? Osaako lapsi soittaa 112 tai voiko hän juosta naapuriin?
- Kerro lapselle, milloin tapaat häntä seuraavan kerran. Esimerkiksi:
”Tulen kahden viikon kuluttua sinua taas tapaamaan. Kerro jotain, mitä tiedät, että juttelette tai teette silloin.”
Voit näyttää sormilla öiden määrää vastaavan määrän tai piirtää paperille.
Lopuksi
- Kerro lapselle mitä kuulit.
- Kysy onko lapsella jotain kysyttävää.
- Anna lapselle tarra käynnin päätteeksi.
- Kiitä lasta rohkeudesta ja jutteluista.
Havainnointi työskentelyn aika
- Kiinnitä tapaamisella/työskennellessäsi huomiotasi lapseen:
- Toimintaan: Kenelle lapsi puhuu? Kenelle lapsi vie lelunsa? Keneen lapsi ottaa kontaktia? Leikkiikö innoissaan? Keneltä hakee lohdutusta tai turvaa?
- Tunnereaktioihin: Missä kohdin lapsi hymyilee tai menee apeaksi? Mitä tunteita hänestä on havaittavissa eri aiheita käsiteltäessä?
- Kehonkieleen: Milloin lapsi vetäytyy? Milloin lapsi tulee kohti? Kenen syliin hän menee? Ketä hän välttelee?