Lapsen oikeudet

Osallisuuden eri muodot

 

Osallisuuteen kasvaminen tapahtuu tarjoamalla lapselle mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä arkisiin valintoihin. Vaikuttamisen mahdollisuuksien kautta lapselle kasvaa kokemus kuulluksi tulemisesta, ja vähitellen tälle syntyy halu vaikuttaa omaan elämäänsä.

Lastensuojelun  asiakkaana oleva lapsi kaipaa osallisuuteen kasvamisen paikkoja omalla asiakaspolullaan.

Jokaisen lapsen tulee saada kasvaa lapsen oikeuksiin.

Osallisuus oikeutena

  • Oikeus osallistua on yksi tärkeimmistä oikeuksista.
  • Se on keino toteuttaa muita oikeuksia, ja samalla edellytys sille, että yksilö voi kokea menettelyn oikeudenmukaisena ja ymmärtää, mitä hänelle tapahtuu ja miksi.
  • Siksi oikeus osallistua on turvattu myös alaikäisille perus- ja ihmisoikeutena (PL 6.3 §, PL 14.4 § ja LOS 12 art.), ja sitä konkretisoivat lukuisat lapsen mielipiteen selvittämistä ja kuulemista koskevat säännökset.
  • Kaikenikäisten lasten oikeus osallistua tarkoittaa sitä, että heidän näkemyksensä otetaan huomioon lapsen ikää ja kehitystasoa vastaavasti.
  • Oikeus osallisuuteen sisältää vaatimuksen lapsen itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta mahdollisimman pitkälle.

Keskeiset näkökulmat

  • Kaikenikäisillä lapsilla on oikeus mielipiteeseen ja osallisuuteen. Tätä varten on lainsäädäntö, jonka toimeenpanosta vastaavat muun muassa sosiaalityöntekijät.
  • Laki yksin ei riitä, vaan työntekijän osaaminen ja asenne määrittelevät toimenpiteiden laadun ja vaikuttavuuden.
  • Lapsi osaa olla mukana omien asioidensa käsittelyssä, kun autamme häntä siinä. Lapsen lastensuojelutyö onnistuu yhdessä hänen kanssaan.
  • Lapsen osallisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi itse päättäisi suojelun tarpeestaan.
  • Lapsella osallisuutta voi estää huoli siitä, että ”työntekijä ei tässä voi tehdä toiveen mukaisia päätöksiä”.
  • Jos lapsi on toistuvasti jäänyt huomiotta, se voi ilmentyä eri tavoilla, kuten esimerkiksi asosiaalisella käytöksellä.

Kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen:

  • Oikeudellisesti lapsen mielipiteen selvittämisessä ja lapsen kuulemisessa on kyse hieman eri asioista.
  • Mielipiteen selvittäminen on vapaamuotoinen menettely ja voi tapahtua monella tapaa.
  • Kuuleminen taas on määrämuotoinen, hallintolain 34 §:ssä säännelty menettely, joka koskee tietyn iän ylittäneitä lapsia, lastensuojelussa esimerkiksi yli 12-vuotiaita.
  • Lapsen osallisuuden näkökulmasta molemmilla on kuitenkin sama päämäärä: ne toteuttavat lapsen perus- ja ihmisoikeuksien turvaamaa oikeutta osallistua, ja niiden avulla selvitetään lapsen mielipiteitä ja ajatuksia päätöksenteon tueksi.
  • Lapsen mielipiteelle annettava merkitys on yhtä vahva mielipiteen selvittämisen tavasta riippumatta.