Leikki-ikäisillä lapsilla on paljon taitoja, joiden avulla hän osaa muodostaa mielipiteen.
- 3-5-vuotias lapsi osaa osoittaa hyvin- ja pahoinvointiaan toiminnan, tunnereaktioiden ja kehonkielen avulla.
- 3-5-vuotias lapsi osaa vastata konkreettisiin kysymyksiin:
- mitä toivot kun menet nukkumaan
- mikä äidin kotona on mukavaa? mikä ikävää?
- minkä merkin haluat antaa aikuiselle, kun haluat lopettaa puhelun äidin kanssa?
- mistä aikuinen voi tietää, että sulla on ikävä iskää?
- mikä helpottaa ikävää?
- tähän vähän kunnianhimoa enemmän kysymyksiin
- Leikki-ikäinen lapsii hyötyy konkreettisesta kielestä ja konkretisoivista aikakäsityksistä
Kiinnitä huomiotasi lapsen:
- Toimintaan: Kenelle lapsi puhuu? Kenelle lapsi vie lelunsa? Keneen lapsi ottaa kontaktia? Leikkiikö innoissaan? Keneltä hakee lohdutusta tai turvaa?
- Tunnereaktioihin: Missä kohdin lapsi hymyilee tai menee apeaksi? Mitä tunteita hänestä on havaittavissa eri aiheita käsiteltäessä?
- Kehonkieleen: Milloin lapsi vetäytyy? Milloin lapsi tulee kohti? Kenen syliin hän menee? Ketä hän välttelee?
Miksi sosiaalityöntekijän tulee huomioida lapsen tärkeät ihmissuhteet päätöksenteossa?
- Lapsen kiintymys häntä hoivaavaan aikuiseen on lapselle merkittävä hyvinvointia tuottava ja ylläpitävä osa-alue
- Lasta koskevissa päätöksissä tärkeä huomioida tämä näkökulma
- Lapsi muodostaa kiintymyssuhteen 0-3v aikana niihin, jotka häntä ensisijaisesti hoitavat
- Katkeamiset lapselle tärkeissä ihmissuhteissa voivat traumatisoida lasta ja heikentää lapsen mahdollisuutta kiinnittyä seuraavaan asuinpaikkaan
- Useat katkeamiset tärkeissä ihmissuhteissa voivat vaarantaa/vaarantaa lapsen kehityksen monella tasolla
- Kykenemättömyys kiinnittyä hoivaaviin aikuisiin näkyy/voi näkyä esimerkiksi kaverisuhteissa, tunnesäätelyssä, kognitiivisessa suoriutumisessa koulussa
- Siksi kiintymyksen säilyttäminen hoivaavaan aikuiseen tulisi olla korkea prioriteetti
Kuinka sosiaalityöntekijä voi toiminnallaan auttaa lapsen turvallisuuden tunteen kehittymistä
- Sosiaalityöntekijä voi vaikuttaa siirtymätilanteen hallinnointiin välttämällä ei tarpeettomia yhtäkkisiä katkoksia, jotka voivat haitata/sabotoivat seuraavaa vaihetta. Jos lapsen tärkeät ihmissuhteet katkaistaan yhtäkkiä, lapsi ei lähde/lapsen on vaikea lähteä kiintymään uuteen paikkaan
- Sijoituksen onnistumisen, eli lapselle turvallisen siirtymän ja sen käsittelyyn mahdollistavan ajan mahdollistaminen on lapsen etua vahvistavaa toimintaa
- Siirtymisvaiheen (perheen jälleenyhdistäminen, sijaishuoltopaikan muutokset) huolellinen työskentely (mm. surutyö, prosessointi) auttaa lasta ehtimään luopumaan edellisestä paikasta ja kiinnittymään paremmin uuteen hoivaavaan tahoon